Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

3 tuntia sitten

Tuulivoimalausuntoja työkseen kirjoittava uusi metsäkeskusjohtaja on huolissaan tuulivoimarakentamisen aiheuttamasta metsäkadosta, mutta sanoo, että tuulivoimakaavoissa ei tarvita ollenkaan luontokohteiden suojelumerkintöjä. Tuulivoimarakentamisen aiheuttamaa metsähävikkiä ei mitenkään tilastoida, ja siksi sitä helposti aliarvioidaan.

Haapavesi-lehti: Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen uutena elinkeinopäällikkönä elokuun alussa aloittanut Maria Isolahti on yllättynyt, kuinka paljon Haapavedelle ja lähialueelle on suunnitteille tuuli- ja aurinkovoimaa. Hänen tehtävänään on kirjoittaa Metsäkeskuksen lausuntoja suunnitteilla oleviin hankkeisiin.

Hän kertoo huomanneensa, että 30 km säteelle on suunniteltu kaikkiaan 514 tuulivoimalaa. Pelkästään voimaloiden alle jää 1028 hehtaaria metsätalousmaata sekä lisäksi siirtolinjojen ja teiden alle jäävät maa-alueet. Hänen mielestään on hyvä, että fossiilisista siirrytään uusiutuviin, mutta väistämättä ne vievät tilaa metsältä. Rakentaminen aiheuttaa metsäkatoa, joka vaikuttaa hiilinieluihin.

Jos jollekin alueelle keskittyy isoja tuulivoima-alueita, puuta käyttävät yritykset joutuvat jatkossa ponnistelemaan enemmän raaka-aineen hankkimiseksi tai suuntaamaan hankinta-alueensa uudelleen. Haapavedeltä menee puuta Ha-Sa:n ja Stora Enson sahoille sekä Pyhännän puuteollisuudelle ja lisäksi Pietarsaareen, Äänekoskelle ja Ouluun.

Isolahden mukaan tuulivoiman rakentaminen ei pelkästään haittaa metsätaloutta, eikä sitä pidä ajatella vain metsäkatoa tuovana ongelmana, vaan asiaa pitää katsoa laajemmin. ”Kaipa kokonaisuus jää plussan puolelle, jos tuulivoimarakentaminen lisää toimeliaisuutta ja metsänomistaja saa isommat tulot tuulivoimasta kuin metsästä.”

Tuoreesta tuulivoimavaihemaakuntakaavasta Maria Isolahti on hyvillään. Tuulivoiman rakentaminen on koordinoidumpaa eikä myllyjä tule ihan mihin vain.

Isolahti sanoo kuitenkin, että turhia suojelumerkintöjä ei kannata laittaa kaavoihin. ”Tuulivoimakaavoissa suojelumerkintöjä ei tarvita ollenkaan, koska metsä- ja luonnonsuojelulaki ovat jo suojelleet arvokkaat luontokohteet.” (Kooste TV-KY ry).

Linkki Haapavesi-lehden artikkeliin: www.haapavesi-lehti.fi/artikkeli/metsakeskuksen-maria-isolahti-yllattyi-suunnitteilla-olevien-tuu...

TV-KY ry:n kommentti: Tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen aiheuttaman metsähävikin määrää ei mitenkään tilastoida, ja siitä syystä sitä yleisesti aliarvioidaan. Yhdistyksemme toteutuneiden hankkeiden tietoihin perustuvien laskelmien mukaan tuulivoimarakentamisen aiheuttamat metsähävikki on vähintään 5-11 hehtaaria rakennettavaa voimalaa kohden. Lue lisää tästä linkistä: www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid023p8pDyWwigqYYg67ks55YGBP6Bpan429o2iR5pBDYkxQZccV... ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

21 tuntia sitten

Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston professori Anne Fiksdahl kirjoittaa mikro- ja nanomuoveista:

Olen yli 50 vuotta kemistinä toimineena pohtinut muovituotteiden hajoamista mikromuoveiksi erilaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Mikromuoveja pidetään vakavana ympäristö- ja terveysongelmana.

Tuulivoimaloiden lavat on valmistettu säänkestävistä komposiittimateriaaleista, ja niiden pinta on päällystetty muovipohjaisista materiaaleista koostuvilla pinnoitteilla. Ajan myötä pinnan kuluminen ja eroosio aiheuttavat muovimateriaalin hajoamista, ja jokaisesta voimalasta leviä suuria määriä mikromuovia sen käyttöiän (10-20 vuotta) aikana.

Toiminnassa olevien voimaloiden lavat ovat mikromuovien lähde, mutta myös käytöstä poistetut lavat ovat haaste. Vaikeasti kierrätettävinä ne usein jätetään kaatopaikoille, mikä johtaa mikro- ja nanopartikkelien vapautumiseen pintamateriaalien hajoamisen kautta.

Vaikka mikromuovit ovat varsin uusi tutkimusalue, on yhä enemmän todisteita siitä, että ne ovat haitallisia ympäristölle, eläimille ja ihmisille. On järkyttävää nähdä kuolleita merieläimiä, kaloja ja lintuja, joiden vatsat ovat täynnä muovia. Mikromuovien mukana elimistöön kulkeutuu myös muita haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja (esim. lyijy ja elohopea) sekä orgaanisia haitallisia aiheita (kuten bisfenoli A ja ftalaatit).

Vaikka mikromuovien terveysvaikutuksista ihmisille on vasta vähän tutkimustietoa, laboratoriokokeissa on voitu osoittaa erittäin vakavia vaikutuksia. Ne voivat aiheuttaa tulehdusreaktioita, soluvaurioita ja hormonaalisia häiriöitä.

Kun mikromuovit hajoavat edelleen, niistä muodostuu nanomuoveja, joita pidetään muovin hajoamisen viimeisenä asteena. Mikromuovihiukkasia pienempinä nanomuovit voivat tunkeutua soluihin, kudoksiin ja elimiin tavalla, johon mikromuovit eivät pysty. Nanomuovien vaikutuksista tiedetään vasta hyvin vähän. Niitä on kuitenkin havaittu ihmisen veressä, keuhkoissa, sydämessä, istukassa jne. viimeisten parin vuoden aikana. Lundin yliopistossa tehdyssä kokeessa, jossa eläinplanktonia ruokittiin levällä, johon on lisätty nanomuovia, ja sen jälkeen kaloja ruokittiin em. eläinplanktonilla, havaittiin, että nanomuovit kulkeutuivat ravintoketjussa levistä eläinplantonin kautta kaloihin, ja vaikuttavan niiden käyttäytymiseen ja elintoimintoihin.

Tutkimuksissa on keskitytty mikromuovien ympäristövaaroihin, mutta jatkossa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota myös nanomuoveihin. Tarvittaisiin tutkimusrahoitusta tiedon ja mittausmenetelmien kehittämiseen ja uusien materiaalien sääntelyyn nanomuovipäästöjen osalta. Meillä on kuitenkin jo riittävästi tietoa estääksemme muovin hallitsemattoman käytön aiheuttamat dramaattiset mikro- ja nanomuovin vaikutukset.

Tämä koskee myös tuulivoimaloiden lavoista vapautuvaa mikro- ja nanomuovia. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Hitra-Froyan artikkeliin: www.hitra-froya.no/meninger/i/4BMXrE/vi-har-tilstrekkelig-kunnskap-til-aa-hindre-de-dramatiske-mi... ... Lue lisääNäytä vähemmän